Väriä sisälle ja ulos

Pian on aika hiljentyä joulunviettoon. Ehkäpä ensi vuonna näitä aikoja päästään jo tunnelmoimaan joulun aikaa Kotkaniemessä? Museo ei valitettavasti vielä itsenäisyyden juhlavuonna ehdi aukeamaan, mutta sisälle saattaa päästä kurkistamaan jo. Ja kun alla olevia kuvia katselee, niin tunnelmaa tuskin tulee puuttumaan.

Ensin hyvät vain huonot uutiset? Aloitetaan ensin huonoista, kuva alla. Jokaisessa remontissa löytyy "yllätyksiä" eikä niiltä ole vältytty tässäkään. Lasiverannan ja ruokasalin välinen nurkka on purettu - verannan alta löytyi lahovaurioita.

Tuohon nurkkaan oli kyllä viimeisen yli sadan vuoden ajan tulleet vedet katolta ränniä pitkin tai sen ohikin, joten ehkä tämä ei niin suuri yllätys ollut. (kuva Sirkka Svinhufvud)

Sitten mukavampiin asioihin ja joulun tunnelmaan. Otetaan ensin punaista - joulunpunaista kuten valmistuva tiilikatto. Hienolta näyttää!

Kotkaniemi on suorastaan pukeutunut joulunväreihin punaista, vihreää ja valkoista. Kotkaniemen kattoa ovat aikanaan koristaneet spiirat eli piikit. Niistä on vain rippeet säilyneet näihin päiviin, mutta onneksi on valokuvia. Kuvien perusteella on saatu tehtyä uudet harjakoristeet, ja ne odottelevat pääsyä katolle Ellenin keittiön lattialla.

Nämä ovat vielä toistaiseksi sisällä, mutta saavat pian maalikerroksen.

Ulkomaalivärien valitsemisessa on aika työ. Öljymaali himmenee ajan myötä, mikä on ollut se alkuperäinen väri? Valkoinen löytyi ja vihreää valittiin siihen vertaillen nyt joulukuussa. Alla olevissa kuvissa näkyy koemaalauksia eri sävyillä. Valokuva vääristää jonkin verran, mutta osa sävyistä tuntui selkeästi liian kylmiltä ja muovisilta.

Arkkitehti Hanna Lyytinen pitelee kahta ehdokasta seinää vasten raadin tarkastellessa kauempaa.

Voittanut vihreä. Raati oli yksimielinen. Vahva väri, joka näyttää varmasti alkuun todella erilaiselle nykyiseen verrattuna - silmä tottunee kuitenkin pian ja lopputulos on varmasti upea.

 Sisällä vihreää väriä on jo saatu ikkunanpieliin. Ei sentään yhtä vahvana! Ensimmäiset ikkunat on kunnostettu ja asennettu saliin. Sävy sopii niin täydellisesti 80-luvun tapettiin, että melkein harmittaa sen väistyminen remontissa. Kaunista.

Tulevassa valmistuskeittiössäkin seinät ovat jo saaneet maalikerroksen.

Tässä näkymä ns. Kottelinin huoneesta valmistuskeittiöön.

Tässä taas näkymä valmistuskeittiöstä Kottelinin huoneeseen.

Listat Kottelinin huoneessa ovat vielä valkoiset, mutta mitä valkoisen alla piileekään?

Tässä on koemaalauksia ja pintojen esikäsittelyjä makuuhuoneen kattoon. Vaikka yllä olevien sävyjen pitäisi olla jotakuinkin samoja, vaikuttaa maalin kiilto ja sävyttäjän silmä lopputulokseen. 

Remontissa ollaan päästy jo niin pitkälle, että tapetteja mietitään. Museohuoneissa noudatetaan historiaa, jos ja kun pystytään. Kahvilatiloissa arkkitehdillä on vapaammat kädet. Kokonaisuuden tulee kuitenkin sopia yhteen. Talon henki, historia, tunnelmat ja värit ovat tärkeitä. Moni kaunis tapetti näyttää suuressa tilassa liian vaatimattomalta tai toisinaan liiankin hienolta ottaen huomioon, ettei Kotkaniemessä olla englantilaisessa kartanossa vaan kahvilassa istutaan maalaistalon keittiössä. Alla muutama mahdollinen ehdokas, ehkä?

Kahvilatiloihin tulee panelointia seinien alaosaan, tapettia yläosaan ja maalattu lattia.

Löytyykö tästä oikea tunnelma Ellenin keittiöön, tulevaan kahvilaan?

Uusi vuosi näyttää, mihin suuntaan sisustus kehittyy. Näihin tunnelmiin toivotamme Kotkaniemen ystäville rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

Palataan Suomen itsenäisyyden juhlavuonna.